Tyttöjen täti tuli perjantai-iltana Sofiasta. Tytöt saivat taas lahjoja, kaiken lisäksi löydettiin kirjakaupasta Bobelle My Little Pony-aiheinen sapluuna-/tarinakirja ja Minille pari kuvakirjaa. Kyllä tyttöjen nyt kelpaa.
Lauantaina mummi olikin vapaalla ja halusi lähteä vähän matkan päähän altaalle uimaan, joka tarkoitti että ukki kuskaa edes takaisin 2 autolastillista porukkaa. Ensimmäisessä kyydissä menimme Isi-Tatkon ja Minin kanssa. Päästiin puoliväliin matkaa ja Minin orastava matkapahoinvointi teki paluun ja puurot tuli syliin. Mutkainen tie lienee Minin heikkokohta. Ei muuta kuin täyskäännös takaisin. Altaalle pääsivät lopulta Bobe, mummi, ukki ja sisko. Toisaalta meitä ei haitannut ollenkaan vaikkei päästy. Bobenkin reissu altaalle oli kuulemma valituksia täynnä, joten reissu oli suht lyhyt. Täti keksi Bobelle kivaa touhua, korun tekemistä. Kahdestaan väkersivät suljetun oven takana. Täti sanoi, että Bobe paneutui niin kovasti korun tekemiseen, että hikeä pukkasi. Hienohan siitä korusta tuli.
Lauantai-iltana käytiin Isi-Tatkon ja tätin kanssa keilaamassa tai paikka oli muuttunut enemmän baariksi sitten viime näkemän. Olipa hiljaista, saatiin olla ainakin rauhassa. Minulla kun on tapana rikkoa täällä aina jotain, niin tällä kertaa kohteena oli keilauskone (vai mikä se on). Sain sen höskän jumiin pari kertaa. Meitä nauratti, mutta keilapaikan työntekijää ei paljon hymyilyttänyt. Sitten yritettiin etsiä vähäksi aikaa paikkaa, jossa voitais istua hetki ulkona. Oli tullut uusi trendi-baari, jossa oli varmaan koko kaupunki ja musiikki pauhasi tajuttoman lujalla. Ei siis sinne. Sitten yritettiin toista paikkaa, siellä oli ne jotka ei vissiin olleet mahtuneet edelliseen paikkaan. Löydettiin pöytä,mutta tupakan savu oli päätähuimaava. Lopulta mentiin kahden vuoden takaiseen trendi-paikkaan,joka ammotti tyhjyyttään. Aah, sinne oli hyvä istua.
Sunnuntaiaamuna otettiin Isi-Tatkon kanssa suunta kohti altaita. Kello oli vähän yli 9 ja paikka täynnä. Käveltiin vähän matkaa toiselle hotellille ja sen aurinkotuolit olivat lähes tyhjiä. Mutta lopulta sielläkin tuolit täyttyivät ääriään myöten. Kyllähän tämmöinen kalkkilaivan kapteeni katseita keräsi...taas...mutta minkäs teet, elämä on.
Kulttuuriero-osuus: Bulgariassa ulkoinen kauneus ja komeus ovat äärimmäisen arvostettuja ja rusketus on osa tätä kompinaatiota. Vaatteet ovat myös yksi tärkeimmistä asioista, joten tämmöiset kirpparivaatteita osaksi käyttävät saavat perheen osalta kovat arvostelut. Yritin ottaa mahdollisimman vähän kulutettuja vaatteita mukaan, mutta ei kuitenkaan osuneet täysin nappiin lasten osalta. Joka päivä ilmestyy uusia mekkoja, hihattomia, shortseja jne. Myös lasten hiusten on oltava ojennuksessa, jopa puistoa varten. Sanoinkin Isi-Tatkolle, että isovanhemmilla on ihan vapaat kädet pukea lapset ja laittaa Boben hiukset. Näin on ehkä parempi, niin vältytään turhan stressaavilta tilanteilta. Mutta tämä osuus oli yleistys ja kaikki eivät ajattele näin jyrkästi ulkonäöstä. Oma mielipide asiaan on se, että tämmöinen paine ulkoisesta olemuksesta vääristää lasten näkemystä niin itsestään kuin toisista.
Sunnuntaihin kuului vielä kyläily ihanan 1,6-vuotiaan tytön kotona. Lapset olivat ihan innoissaan ja hetkessä lattianeliöt olivat täynnä leluja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti