Albena 4 vrk

Jee, Mini heräsi VASTA klo 7.30!

Suunnistettiin aamiaisen jälkeen suoraan rannalle. Bobesta on kuoriutunut uintiliivin ansioista oikea vesipeto. Mini taas haluaisi suoraan omaan altaaseen leikkimään vedellä. Pitää kuitenkin vähän yrittää keksiä muutakin leikkiä, sillä ei pientä vedessäkään kovin kauaa viitsi pitää. Mini kun menee veteen, se ei halua tulla pois. Joten lapsi pitää nostaa altaasta puoliväkisin ja viedä suoraan sisälle suihkuun. Mini tykkää myös keräillä hiekasta mm. simpukan kuoria ja itse hiekkaa. Bobe vuorostaan tykkää tehdä hiekasta ja vedestä erilaisia ruokia ja juomia tarjoiltavaksi. Lisäksi molemmat tykkäsivät hotellin leikkipaikasta, jossa meno meni iltaa myöten jopa villiksi.

Päätettiin mennä Boben ja Isi-Tatkon kanssa ennen puoltapäivää laiva-ajelulle. Ajelu kesti 30 min ja maksoi 5e/aikuinen ja 3e/lapsi. Mustameri näytti parhaat puolensa. Pientä aallokkoa ja turkoosin hohtoinen vesi. Bobe nautti ja oli kaikista reippain ja meni ensimmäisenä kapteenin paikalle ohjaamaan laivaa oikealla ruorilla. Sai pitää kapteenin hattua ja merimieshattua. Sitten vasta muut lapset uskalsivat kokeilla.

Illalla vielä käytiin kävelyllä ja Bobe pääsi kokeilemaan vielä paria haluamaansa laitetta. Trampoliini valjaissa jäi vielä kokeilematta, mutta itse ainakin (jos olisin lapsi) olisin halunnut siihen. Boben herkkyystasolla semmonen saa odottaa vielä vuoden pari.

Ruoasta tässä välissä. Tarjoama oli runsasta, mutta silti ruokavalio meinasi(etenkin Bobella) olla aika yksipuolista. Buffetissa voi hyvinkin saada pötsin täyteen, jos vain uskaltaa syödä kaikkea. Suosittelen omaa harkintaa ja arviokykyä. Tällä kertaa lämmin ruoka sentään oli lämmintä ja kylmä kylmää. Kuitenkaan en voi vannoa, että säilytystavat olisivat oikeanlaiset. Isi-Tatko tarkisti ja mehut sekä limsat laimennetaan mineraalivedellä, ei siis kraanavedellä. Uskalsimme luvata Bobelle hieman mehua. Bobe lähinnä valitteli, että etenkin liha oli suolaista, joten jano oli välillä kova ja pelkkä mineraalivesi varmasti tuli korvista ulos.

Kun Bobella oli ongelmia mahan kanssa ja isovanhemmat väittivät meidän ruokavaliota yksipuoliseksi. Vertailukohta tähän oli heidän mielestään se, että muut lapset syövät kaikkea buffetista eivätkä he ole ripuloimassa tai oksentamassa. Isi-Tatko lohkaisi hyvin: eihän niitä lapsia, jotka voivat huonosti, näe missään kun ne ovat jossain muualla voimassa pahoin. Myöskin hotellissa oli suuremmaksi osaksi asiakkaita Bulgariasta ja Romaniasta, joiden mahat ovat melko rautaa suomalaisiin verrattuna.  Yksi henkilökunnasta myös vahvisti epäilyksiämme ruoan laadusta: ei suosittele Minille buffetin ruokaa sillä esim. lihapullien jauhelihan kilohinta on noin 0,50 euroa.

Sään puolesta meitä on ainakin hellitty. Vaikka on yli 30° niin koko ajan käy tuulenvire, välillä tuulee ihan kunnolla. Illalla meren läheisyydessä asteet voivat välillä laskea sen verran alemmas, että kannattaa ottaa pitempää mukaan kävelylle. Oikeastaan itse olen tarvinnut takkia vain kerran. Illallakin lukemat taitavat olla ainakin Suomen hellelukemissa.

Kokonaisarvosanaksi koko reissulle antaisin 3 tähteä viidestä eli aika hyvin. Alkujärkytyksestä toivuttua kaikki meni lapsiperheen rantareissuksi ihan kivasti. Kaikki vastoinkäymiset ovat yksinkertaisesti osa elämää lasten kanssa. Etenkin isommalla on kova uhma päällä ja se kohdistui joka ikiseen matkaseurueesta.

Huoneen pelasti tosiaan väliovi, joten Minillä oli tilaa kulkea. Yksi huone olisi käynyt auttamatta liian pieneksi ja oltaisiin liikuttu enemmän hulluuden rajamailla. Siivoajakin oli tosi hyvä ja kiva. Ranta oli ihan top, koska se oli aivan takapihalla. Ei tarvinnut raahata Miniä rattailla rannalle jne.

Albena on ihan ok paikka lomailla, mutta ei ehkä viikkoa enempää, sitten alkaa kaivata jo vaihtelevuutta. Meille 4 kokonaista vuorokautta ja 5 yötä oli juuri sopiva.

Albena 3 vrk

Päivä lähti käyntiin, tällä kertaa, normaalisti. Kaikilla pysyi kaikki sisällä ja materiaali oli normaalia ja tuli ulos normaalisti.

Päivään kuului rantaa, uimista, syömistä ja nukkumista. Isi-Tatko houkutteli minut banaaniveneeseen. Olin ihan varma, että olen ainoa, joka lentää kyydistä. Lähellä oliki, mutta pysyin kuin pysyinkin kyydissä huutamalla ja pitämällä kiinni semmosella intohimolla, että rystysen oli punaset reissun jälkeen. Sanoin aluksi, että ei kai ne minua eteen tai taakse laita...surprise surprise olin edessä ensimmäisenä (meitä oli kyydissä yhteensä 5). En sitten tiedä jouduinko siihen sen vuoksi, että olin pienin. Isi-Tatko nauroi räkäsenä takana, kuulemma huusin ennen kuin vene löi aaltoihin. Totta kai huusin! Näin kaikki tulevat aallot aitiopaikalta! Mutta loppu viimein hyvä kokemus ja adrenaliiniryöppy oli melkoinen. Eikä pahan hintainen: 5e/hlö.

Lapset saivat hiekassa oman hauskansa, kun Isi-Tatko kaivoi heille kuopat ja jalat peitettiin hiekalla. Sitten tuli Doctor Mummi, joka sanoi, että ei ei ei, joku lapsi on kuollut kun ollut tunnin hiekan peitoksissa (siis ei pää tietenkään). Verenkierto oli häiriintynyt hiekan alla ja se koitui kohtaloksi. No tunti on pikkusen enemmän kuin meidän lasten pari minuuttia.

Iltasella päätettiin lähteä käyttämään autoa iltalenkillä. Käytiin kaksistaan tapaamassa Isi-Tatkon ystäviä Kultahietikolla ja Varnassa. Yksi kavereista on hyvä tasoisen hotellin johtaja ja katsoin haikeana kuinka siellä olisi ollut vaikka mitä tekemistä Bobelle. Monessa kerroksessa tapahtumaa ja ulkoterassi näköalapaikalla. Yksi mutta siihen kuitenkin sisältyy. Meri ei ole takapihana, mutta ei kuitenkaan pitkä matka. Ongelma on siinä, että "isot pojat" ovat päättäneet vallata rannan omistukseensa, joten rantatuolit ja -varjot eivät kuulu all inclusiveen. Tuolit ja varjot maksavat 4 e/kpl eli yksi ihminen maksaa siitä ilosta 8 e/päivä, jos rannalle haluaa. Toki uiminen on sentään ilmaista. Ranta on vielä tehty niin, ettei sinne mahdu pelkälle pyyhekansalle free zoneja. Meno oli aika paljon äänekkäämpää kuin Albenassa. Joka paikassa musiikki pauhasi ja nuoret olivat päässeet halvan alkoholin maistiin. Toki sieltäkin on löydettävissä rauhallisempia hotelleja.

Varnassa on aina kiva pyörähtää. Iso ja eläväinen merikaupunki. Kivat kävelykadut ja ulkona paikkoja joihin voi istahtaa katsomaan illan liikehdintää.

Isi-Tatko halusi huomauttaa, että hän on ollut Albenassa baby catering. Minille ei uskalla antaa all inclusivesta leipää kummempaa, joten syötämme hänet huoneessa piltti-ruoalla. Lisäksi hänellä on ihan omat syöntiajat, jotka eivät passaa buffetin aukioloaikoihin. Tästä johtuen Isi-Tatko käy alhaalla lämmittämässä ruoan ja hakemassa maidon. Tämän reissun hän joutuu tekemään 5 kertaa päivässä. Isovanhemmille kuvio on liian monimutkainen ja minulla pitäisi tehdä ponnistuksia vielä kielen kanssa. Puolustettakoon isovanhempia sen verran, että ovat nyt kyenneet sisäistämään kuvion pikku hiljaa ja Mini on saanut iltapuuronsa kun esim. kävimme autolenkillä.

Albena 2 vrk

Päivän alku oli jälleen käänteitä täynnä. Mini heräsi vieläkin aikaisemmin ja Bobe vain makasi sängyllä huonovointisena. Ei pystynyt oikein liikkumaan ja valitteli rintalastan kohtaa. Annoin vettä, ei vaikutusta. Isi-Tatko haki aamiaista, Bobe istui syömään, mutta ei saanut lusikallistakaan alas vaan yhtäkkiä alkoi oksentaa hetkeä aikasemmin juomaansa vettä ulos. Sitten hetkeksi istumaan vielä ja kohta tyttö oli jaloillaan ja sano, että olo parani. Kuitenkin oli sen verran voipunut, että otti aamupäiväunet. Mummi antoi mahalääkkeen ja se auttoi myös jonkun verran.

Tästä sitten väiteltiin, mistä koko homma johtui. Jokaisella oli omat mielipiteensä. Me Isi-Tatkon kanssa oltiin varmoja, että ruoka ja mehut, joita laimennetaan all inclusivessa kraanavedellä, olivat suurin syy. Ruoasta lähinnä ehkä hedelmät tms. ei paistetut ovat suurin riski. Näin totesi myös huoneemme siivoaja. Isovanhemmat taas löysivät syitä mm. siitä, että Bobe syö liian yksipuolista ruokaa kotona ja ei kestä sen takia näitä ruokia. Ensimmäinen kysymys: miksi tätä ei ole tapahtunut sinä aikana, kun olemme syöneet turvallista kotiruokaa Stara Zagorassa. Toisekseen kukaan ei voi väittää etteikö meidän lapset söisi monipuolisesti kotona. Sen voin vannoa, ettei monikaan lapsi syö niin paljon kaikkea erilaista kuin nämä tytöt. Monia muitakin syitä etsittiin, ettei tehtäisi samoja "virheitä" uudestaan. Tietenkin tuli mieleen myös aurinko ja merivesi jne.

No illalla selvisi lopulta, mistä tämä koko episodi johtui. Mummi muisteli, että Bobe oli noussut aamulla ja mennyt vessaan juomaan kraanavettä tai hän itse oli unenpöpperöisenä antanut sitä vettä (näin Bobe muistelee). Koska itse olivat niin unisia, niin tapahtumat ovat vähän hämärän peitossa. Mutta syy lienee siinä, sillä Bobe oli herännyt virkeänä ja yhtäkkiä voinut pahoin. Joten teroittakaa lapsille, että KRAANAVETTÄ EI SAA JUODA lomakohteissa.

Pääasia,että lapsi voi hyvin ja pääsi lopulta leikkimään puistoon ja rannalle aurinkoon. Minikin leikki aamulla ja päivällä rannalla. Hänen hiekkafetissi sai kerrankin tyydytystä. Lopulta Isi-Tatko osti pienen altaan, johon haettiin merivettä ja pienikin sai kokea vedessä leikkimisen ilon. Nimittäin aallot on sen verran isoja nyt, ettei Miniä kannata mereen viedä.

Kävimme Isi-Tatkon kanssa yhdessä "uimassa" ja toteamus oli se, että minusta saisi hyvän sketsin, kun yritän """uida""" meressä. Uimataidoissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta meri ja sen aallot ovat hieman haastava yhdistelmä minun taidoille. Lisäksi tähän räpiköimiseen kuuluu osana laaja valikoima erilaisia ääniä. Ainakin sain treeniä, kun sitä kuntosaliakaan ei hotellista löytynyt.

Illan päälle käveltiin taas kävely- ja rantakadulla. Löydettiin ensimmäiset tuliaisetkin, tuli hyvä mieli :) Minikin pysyi kävelyllä hereillä, kun joka puolella tapahtui koko ajan jotain. Mennessä ja tullessa katseltiin vähän autojen parkkeerauksia. Täällä kun ei ole hotelleilla omia parkkipaikkoja. Siinäpä nähtiin, että meidänkin auto oli loukussa. Very nice.

Kun saatiin Mini nukkumaan ja Bobe jäi leikkimään ukin kanssa puistoon, lähdettiin Isi-Tatkon kanssa vielä istuskelemaan. Ensin katsottiin yksi parhaimmista Albenan hotelleista, olisiko siellä menoa, mutta ei sen kummemmin. Mutta siinä hotellissa oli esimerkki täydellisestä allasalueesta, MUTTA merelle on matkaa. Päädyttiin lopulta istumaan yhteen rantabaariin, joka menee klo 24 kiinni. Kiva kun täällä ei oikeastaan ole sitä känniörvellystä aamun pikkutunneille asti. Sitä jos haluaa, niin kannattaa ottaa suunta kohti noin 10 kilometrin päässä olevaa Kultahietikkoa.