Lopulta saavuimme perille ja Isi-Tatko sanoi ettei tarvinnut mennä asemaa kauemmas, kun näki jo pääkaupungin ihmisten erilaisen kirjon..nätisti ilmaistuna :D Oli asematyöntekijälle karjuvaa miestä, ilman housuja kulkevaa ja itkevää naista sekä hämmentävässä olotilassa olevaa miestä pyörän kera (sisällä rakennuksessa).
Sofia tuntuu taas erilaiselta kaupungilta kuin muut. Hyvällä tavalla, erilainen tunnelma. Kaduilla ehdittiin sen verran kävellä, että metrolle päästiin.
Ilta meni ravintolassa syöden ja Isi-Tatkon kavereita tapaillen. Ongelmaksi koitui minulle, jälleen henkilökohtaisesti, se että väsyin todella ja muut halusivat vain istua sekä puhua ja puhua. Lopulta muut puhuivat 6 tuntia. Paikkaa vaihdettiin kerran, toiseen istumapaikkaan. Yleensä viihdyn vaikka muut puhuvat bulgariaa,mutta nyt väsymys yhdistettynä siihen, että minulla ei ollut edes kunnolla ihmisvilinää seurattavana, toi minut kyllästymispisteeseen. Joskus kai senkin oli tapahduttava. Onneksi ruoka oli hyvää.
Tässä joitain kuvia perjantailta.
Viiniköynnöskatos. Vielä ei viinirypäleet olleet päässeet kunnolla kasvuvaiheeseen:
Tädin ja hänen poikaystävän asunto. Tosi sievä ja sopiva kahdelle nuorelle henkilölle. Tilaa löytyy. Kalusteet yms. kuuluu vuokraan. Jälleen ulko- ja sisäpuolen ero on hämmentävä.
Yritin vähän kuvailla ruoka-annoksia, annoskoot ovat aika valtavia vaikka se ei ihan täysin selviä näistä otoksista. Monesti yksi annos riittäisi kahdelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti