Kuumuudessa elämistä

Pari päivää on tässä vietelty aika rauhallisesti. Kuulin, että Suomessa on ollu pohjoista myöten kivat kesäkelit :) Täällä mennään välillä kivan rajamailla, mutta itse asiassa minusta tuntuu että meidän poppoo on jo tottunut tähän. Minikään ei pakrota enää punaisilla poskilla, kun käy ulkona.  Asteet siis liikkuvat yli 35°C.

Miten siis tästä selviää, kun ei ole merta ympärillä.

Ilmastointi sisätiloissa on aika ehdoton. Ei tietenkään hurraa koko aikaa, mutta suurimman osan aikaa.

Sitten on vesi. Vesipulloissakin eroja: kaikkia ei suositella lapsille. Pullon etiketissä yleensä lukee varoitus asiasta. Täällä moneen taloon on myös ilmestynyt kannu, joka suodattaa kraanavedestä kloorin pois. Tätä vettä ollaan joutu ihan normaalisti. Meidän tytöille vesi on onneksi uponnut ja etenkin Minille maito. Kylmää vettä kannattaa juoda varoen. Yleensä Isi-Tatko tilaa ravintolassa huoneenlämpöistä. Miksi? Siksi, että jos vetää janoon kylmää juomaa, kurkku voi tulla aika kipeäksi. Itsellä kävi pari vuotta sitten niin ja kitarisat turposivat kunnolla päivän ajaksi. Ei siinä nyt mitään vaaraa ollut, ilkeän tuntuista vain.

Yksi keino on myös lähteä ostoskierrokselle ostoskeskukseen niin kuin me tehtii yksi päivä :D Ei sieltä kyllä matkaan tarttunu kuin minulle uusi koululaukku. Pitäähän sitä jotenkin itsensä palkita, kun vielä tässä vaiheessa kouluun päänsä laittaa. Bobelle ostarilla on myös leikkipaikka, mini-HopLop. Siellä on hoitajia pitämässä seuraa lapsille. Toki se ilo on maksullista, mutta halpaa ja Bobe leikki monta tuntia tätien kanssa.

Ostoskeskuksissa kannatta käydä myös liikkeissä, jotka suomalaisen silmään voivat näyttää ulkoa päin kalliilta. Etenkin, jos on alet. Tämä laukku oli -50% ja maksoi alle 15e. Jotku liikkeet ovat toki kalliitakin, mutta kannattaa tarkistaa ;) H&M:lle ei kannata lähteä täällä ostoksille. Siitä on tehty lähes luksusmerkki eli pöhinä käy ja hinnat ovat kysynnän mukaiset. Kaliimmat jopa kuin Suomessa! Kaupoista vielä sen verran, että jos kuljeskelee kaduilla (muualla kuin kaupungin kävelykadulla) kannattaa poiketa pikku liikkeissä, jotka ovat täynnä tavaraa (vaatteita, kenkiä tai elintarvikkeita). Hinnat ovat yleensä erittäin kohdillaan tällaisissa paikoissa, mutta hintatietoinen kannattaa olla ja muistaa, että laadulla on täällä eri merkitys. Jälleenmyyntiarvoa ei kannata miettiä esim. lasten vaatteissa ;)

Sitten hokattiin elokuvat. Lasten elokuvista oli menossa Minionit. Bobelle elokuvateatterikokemus oli vasta toinen ja nyt vieläpä oli vuorossa 3D. Hauskan hämmentävä kokemus 4-vuotiaalle. Elokuva oli dubattu bulgariaksi, mutta loppu viimein Minionit itsessään eivät puhu mitään selkeää kieltä ja kerronta oli suht helppoa minullekin ymmärrettäväksi. Ja vaikka ei olisi ymmärtänyt kaikkea, elokuva oli helppoa seurattavaa. Toisena päivänä käytiin Isi-Tatkon kanssa katsomassa Mission Impossible. Olin aluksi epäileväinen, koska sen tyyppiset elokuvat eivät ole ihan minun juttu, mutta kun teatterissa katsoo niin yleensä mielekiinto pysyy yllä. Tämä ei siis ollut dubattu ;) Ja hinnat: 4e tai 3D 6e.

Altailla käynti on myös yksi viilennyskeino. Käytiin Isi-Tatkon ja Boben kanssa lähimmällä altaalla tiistaina. Vesi oli sen verran kylmää, että tyydyin ottamaan aurinkoa (paitsi minun kohdalla jälleen rahan, ajan ja aurinkorasvan tuhlausta). Bobe hyppi isänsä kanssa pariin otteseen altaassa, kävi leikkimässä, syömässä ja pelaili puhelimella. Bobe ei hirveästi kuumuudesta valita, toki alkuun totesi pariin kertaan, mutta muuten on aina ollut sellainen, joka vain nauttii kun lämpöä riittää ympärillä.

Jäljelle meidän keinoista jäljelle taisi jäädä JÄÄTELÖ. Kaduilla myydään painon mukaan italialaistyylistä jätskiä ja ostoskeskuksesta löytyi jogurttipehmistä eri makuisena! Aivan mahtavaa! Tosi kevyen ja raikkaan makuista. Minä tietenkin latasin kunnon annoksen kuppiin, kun luulin että jogurtin tulo loppuu itsestään.
  "Isi-Tatko, loppuuko tämän tulo itsestään?"   "Eii, sinun pitää lopettaa se ite!"
Jee, tulihan jätskille hintaa, mutta minulla kuppi täynnä ja Isi-Tatkolla puolillaan, hinta siltikin pysyi yhteensä 5 eurossa :P

Isomummin luona Kavarnassa

Albenasta suunnattiin Kavarnaan, missä tyttöjen isomummi asuu. Tätikin saapui viettämään vielä aikaa meidän hurlumhein keskelle.

Mini nukahti onneksi ennen isompia mutkia ja säästyimme yhdeltä sotkulta.

Iltapäivän ohjelmaan perjantaina kuului lähinnä päiväunet ja ravintolassa syömistä. Kerrankin ruoka oli sen verran maistuvaa, että mahan sai liiankin täyteen. Minikin oli ihan in syömisessä, etenkin kun ei tarvinnut syödä pilttiä (vaikka kyllä sekin maistuu). Kavarna on ennen ollut vilkas paikka etenkin turistien ansiosta. Nykyään ne ajat ovat nähty ja keskusta elää hiljaista elämäänsä.

Kavarnassa on kivasti maalattu kerrostalojen seiniin kaupungissa esiintyneiden kuuluisien artistien kuvia. Oman seinänsä on saanut myös Tarja Turunen :D

Lauantaina oli vauhdikas päivä heti alkuun. Haluttiin ottaa valokuvaamossa kuva koko porukasta, mutta Isi-Tatko sai tehdä ison työn, että isovanhemmat suostuivat. Ei ollut kallis homma, mutta laatu oli kauhistuttava. Ei ollut kuvausstudiota, joten kuva otettiin keskellä liikettä aurinkolasihyllyn edessä ja kuvaaja laittoi jollain ohjelmalla taustan. Isi-Tatko oli pyytäny aika neutraalin taustan ja tuloksena oli harmaa salamoiva tausta. Aika masentava ja etenkin kun yksi salama niin sanotusti söi minun pään. Onneksi saatiin myös kuvia tikulle, ehkä tilanne on pelastettavissa Photoshopilla.

Kuvausten jälkeen lähdettiin rannalle (Kavarnan "ympärillä" on monta rantapaikkaa) tätin, Boben ja Isi-Tatkon kanssa. Löydettiin lopulta yhdelle rannalle, joka alkuun näytti lupaavalta. Täynnä skandinaavisille lomailijoille tarkoitettuja hotelleja altaineen. Isi-Tatko kävi tarkistamassa meren: pohja oli mutainen ja kivinen, ei sinne. Allasalue oli ihan ok, mutta vesi aika likainen. Sitten tarkistettiin rannan ravintola: ruoka aika huonoa ja kallista. Lisäksi ihmeteltiin, mitä lomalaiset voivat edes tehdä auringonoton lisäksi, koska Kavarnan keskustaan on matkaa ja hotellien omat ohjelmat taitavat olla ainoa viihde.

Koska kukaan ei pyytänyt meiltä maksua varjosta ja tuolista (jotain positiivista), päätimme lähteä toiselle rannalle. Se puolestaan oli jotenkin maaginen paikka. Ranta oli ns.kinttupolun päässä ja hiekkaosuus oli kyllä pitkä muttei kovin "syvä". Takana nousi kalkkikiven värinen kiviseinä (luonnon muokkaama). Oli sen verran tuulista, että aallot toi veden lähes varpaille asti.

Pientä sävyeroa tytöissä:

Illalla oli vielä ravintolaillallinen meren äärellä ja sain syödä oikein maukasta kanaa, kun koko muu seurue tilaili meren herkkuja. Yksi "herkuista" sisälsi vihreä rankaista kalaa.

Seuraavana päivänä suunnattiin takaisin Stara Zagoraan. Matka meni vaihtelevasti. Mini nukahti ennen mutkia, mutta heräsi kesken kaiken. Yritettiin keksiä Minille huvituksia ja muuta ajateltavaa. Luultiin, että päästiin ilman sotkuja puoleen väliin. Jumituttiin hultoaseman pihassa bussin perään, eikä voitu lähteä syömään kun oltiin puoliksi viellä tiellä. Mini päättikin siinä seisahduksissa antaa ylen aamupuurot. Kuitenkin lounasruoka maistui tytölle. Jatkettiin matkaa. Edessä oli vielä joitain loivempia mutkia ja poukkoilevaa tietä. Lopulta helpoimmalle osuudelle eli moottoritielle oli vain kilometri matkaa ja taas...siinä tuli lounas ulos. Sain napattua osan pussiin, mutta tuoli joutui kuitenkin pesuun. Sitten moottoritiellä vedettiinkin unta palloon. Tällä kertaa kokeiltiin tosiaan erilaisia taktiikoita, mm. pysähdyttiin tien laitaan ja aukaistiin ovia, kun näytti pahalta. Mutta eipäs auttanu sitten lopulta.

Minin unien aikana sain kuitenkin ihastella Bulgarian maisemia. Välillä ajettiin puiden keskellä, välillä keltasia auringonkukkapeltoja vilisi molemmin puolin, vuoristo kohosi maiseman reunoilla ja alkupuolella matkaa aukesi näkymät mäen huipulta alas merelle päin.

Tiet ovat kuitenkin aika kauheassa kunnossa ja sitten vielä eteen tulee tämmöisiä:

Sunnuntai sai kuitenkin kivan päätöksen. Oli mummin syntymäpäivä, joten käytiin ostoskeskuksessa ostamassa syntymäpäiväsankarin toiveiden mukaan nahkalompakko lahjaksi. Samalla saatiin lasten (ei omien) tuliaislistaa lyhyemmäksi. Kotona herkulteltiin pizzalla ja kakulla.

Vielä VAIN OSA lasten saamista ja itse ostamista lahjoista viikon ajalta. Pöllöreppu on ehkä huipuin saatu lahja, paikallista käsityötä.

Albena 4 vrk

Jee, Mini heräsi VASTA klo 7.30!

Suunnistettiin aamiaisen jälkeen suoraan rannalle. Bobesta on kuoriutunut uintiliivin ansioista oikea vesipeto. Mini taas haluaisi suoraan omaan altaaseen leikkimään vedellä. Pitää kuitenkin vähän yrittää keksiä muutakin leikkiä, sillä ei pientä vedessäkään kovin kauaa viitsi pitää. Mini kun menee veteen, se ei halua tulla pois. Joten lapsi pitää nostaa altaasta puoliväkisin ja viedä suoraan sisälle suihkuun. Mini tykkää myös keräillä hiekasta mm. simpukan kuoria ja itse hiekkaa. Bobe vuorostaan tykkää tehdä hiekasta ja vedestä erilaisia ruokia ja juomia tarjoiltavaksi. Lisäksi molemmat tykkäsivät hotellin leikkipaikasta, jossa meno meni iltaa myöten jopa villiksi.

Päätettiin mennä Boben ja Isi-Tatkon kanssa ennen puoltapäivää laiva-ajelulle. Ajelu kesti 30 min ja maksoi 5e/aikuinen ja 3e/lapsi. Mustameri näytti parhaat puolensa. Pientä aallokkoa ja turkoosin hohtoinen vesi. Bobe nautti ja oli kaikista reippain ja meni ensimmäisenä kapteenin paikalle ohjaamaan laivaa oikealla ruorilla. Sai pitää kapteenin hattua ja merimieshattua. Sitten vasta muut lapset uskalsivat kokeilla.

Illalla vielä käytiin kävelyllä ja Bobe pääsi kokeilemaan vielä paria haluamaansa laitetta. Trampoliini valjaissa jäi vielä kokeilematta, mutta itse ainakin (jos olisin lapsi) olisin halunnut siihen. Boben herkkyystasolla semmonen saa odottaa vielä vuoden pari.

Ruoasta tässä välissä. Tarjoama oli runsasta, mutta silti ruokavalio meinasi(etenkin Bobella) olla aika yksipuolista. Buffetissa voi hyvinkin saada pötsin täyteen, jos vain uskaltaa syödä kaikkea. Suosittelen omaa harkintaa ja arviokykyä. Tällä kertaa lämmin ruoka sentään oli lämmintä ja kylmä kylmää. Kuitenkaan en voi vannoa, että säilytystavat olisivat oikeanlaiset. Isi-Tatko tarkisti ja mehut sekä limsat laimennetaan mineraalivedellä, ei siis kraanavedellä. Uskalsimme luvata Bobelle hieman mehua. Bobe lähinnä valitteli, että etenkin liha oli suolaista, joten jano oli välillä kova ja pelkkä mineraalivesi varmasti tuli korvista ulos.

Kun Bobella oli ongelmia mahan kanssa ja isovanhemmat väittivät meidän ruokavaliota yksipuoliseksi. Vertailukohta tähän oli heidän mielestään se, että muut lapset syövät kaikkea buffetista eivätkä he ole ripuloimassa tai oksentamassa. Isi-Tatko lohkaisi hyvin: eihän niitä lapsia, jotka voivat huonosti, näe missään kun ne ovat jossain muualla voimassa pahoin. Myöskin hotellissa oli suuremmaksi osaksi asiakkaita Bulgariasta ja Romaniasta, joiden mahat ovat melko rautaa suomalaisiin verrattuna.  Yksi henkilökunnasta myös vahvisti epäilyksiämme ruoan laadusta: ei suosittele Minille buffetin ruokaa sillä esim. lihapullien jauhelihan kilohinta on noin 0,50 euroa.

Sään puolesta meitä on ainakin hellitty. Vaikka on yli 30° niin koko ajan käy tuulenvire, välillä tuulee ihan kunnolla. Illalla meren läheisyydessä asteet voivat välillä laskea sen verran alemmas, että kannattaa ottaa pitempää mukaan kävelylle. Oikeastaan itse olen tarvinnut takkia vain kerran. Illallakin lukemat taitavat olla ainakin Suomen hellelukemissa.

Kokonaisarvosanaksi koko reissulle antaisin 3 tähteä viidestä eli aika hyvin. Alkujärkytyksestä toivuttua kaikki meni lapsiperheen rantareissuksi ihan kivasti. Kaikki vastoinkäymiset ovat yksinkertaisesti osa elämää lasten kanssa. Etenkin isommalla on kova uhma päällä ja se kohdistui joka ikiseen matkaseurueesta.

Huoneen pelasti tosiaan väliovi, joten Minillä oli tilaa kulkea. Yksi huone olisi käynyt auttamatta liian pieneksi ja oltaisiin liikuttu enemmän hulluuden rajamailla. Siivoajakin oli tosi hyvä ja kiva. Ranta oli ihan top, koska se oli aivan takapihalla. Ei tarvinnut raahata Miniä rattailla rannalle jne.

Albena on ihan ok paikka lomailla, mutta ei ehkä viikkoa enempää, sitten alkaa kaivata jo vaihtelevuutta. Meille 4 kokonaista vuorokautta ja 5 yötä oli juuri sopiva.

Albena 3 vrk

Päivä lähti käyntiin, tällä kertaa, normaalisti. Kaikilla pysyi kaikki sisällä ja materiaali oli normaalia ja tuli ulos normaalisti.

Päivään kuului rantaa, uimista, syömistä ja nukkumista. Isi-Tatko houkutteli minut banaaniveneeseen. Olin ihan varma, että olen ainoa, joka lentää kyydistä. Lähellä oliki, mutta pysyin kuin pysyinkin kyydissä huutamalla ja pitämällä kiinni semmosella intohimolla, että rystysen oli punaset reissun jälkeen. Sanoin aluksi, että ei kai ne minua eteen tai taakse laita...surprise surprise olin edessä ensimmäisenä (meitä oli kyydissä yhteensä 5). En sitten tiedä jouduinko siihen sen vuoksi, että olin pienin. Isi-Tatko nauroi räkäsenä takana, kuulemma huusin ennen kuin vene löi aaltoihin. Totta kai huusin! Näin kaikki tulevat aallot aitiopaikalta! Mutta loppu viimein hyvä kokemus ja adrenaliiniryöppy oli melkoinen. Eikä pahan hintainen: 5e/hlö.

Lapset saivat hiekassa oman hauskansa, kun Isi-Tatko kaivoi heille kuopat ja jalat peitettiin hiekalla. Sitten tuli Doctor Mummi, joka sanoi, että ei ei ei, joku lapsi on kuollut kun ollut tunnin hiekan peitoksissa (siis ei pää tietenkään). Verenkierto oli häiriintynyt hiekan alla ja se koitui kohtaloksi. No tunti on pikkusen enemmän kuin meidän lasten pari minuuttia.

Iltasella päätettiin lähteä käyttämään autoa iltalenkillä. Käytiin kaksistaan tapaamassa Isi-Tatkon ystäviä Kultahietikolla ja Varnassa. Yksi kavereista on hyvä tasoisen hotellin johtaja ja katsoin haikeana kuinka siellä olisi ollut vaikka mitä tekemistä Bobelle. Monessa kerroksessa tapahtumaa ja ulkoterassi näköalapaikalla. Yksi mutta siihen kuitenkin sisältyy. Meri ei ole takapihana, mutta ei kuitenkaan pitkä matka. Ongelma on siinä, että "isot pojat" ovat päättäneet vallata rannan omistukseensa, joten rantatuolit ja -varjot eivät kuulu all inclusiveen. Tuolit ja varjot maksavat 4 e/kpl eli yksi ihminen maksaa siitä ilosta 8 e/päivä, jos rannalle haluaa. Toki uiminen on sentään ilmaista. Ranta on vielä tehty niin, ettei sinne mahdu pelkälle pyyhekansalle free zoneja. Meno oli aika paljon äänekkäämpää kuin Albenassa. Joka paikassa musiikki pauhasi ja nuoret olivat päässeet halvan alkoholin maistiin. Toki sieltäkin on löydettävissä rauhallisempia hotelleja.

Varnassa on aina kiva pyörähtää. Iso ja eläväinen merikaupunki. Kivat kävelykadut ja ulkona paikkoja joihin voi istahtaa katsomaan illan liikehdintää.

Isi-Tatko halusi huomauttaa, että hän on ollut Albenassa baby catering. Minille ei uskalla antaa all inclusivesta leipää kummempaa, joten syötämme hänet huoneessa piltti-ruoalla. Lisäksi hänellä on ihan omat syöntiajat, jotka eivät passaa buffetin aukioloaikoihin. Tästä johtuen Isi-Tatko käy alhaalla lämmittämässä ruoan ja hakemassa maidon. Tämän reissun hän joutuu tekemään 5 kertaa päivässä. Isovanhemmille kuvio on liian monimutkainen ja minulla pitäisi tehdä ponnistuksia vielä kielen kanssa. Puolustettakoon isovanhempia sen verran, että ovat nyt kyenneet sisäistämään kuvion pikku hiljaa ja Mini on saanut iltapuuronsa kun esim. kävimme autolenkillä.

Albena 2 vrk

Päivän alku oli jälleen käänteitä täynnä. Mini heräsi vieläkin aikaisemmin ja Bobe vain makasi sängyllä huonovointisena. Ei pystynyt oikein liikkumaan ja valitteli rintalastan kohtaa. Annoin vettä, ei vaikutusta. Isi-Tatko haki aamiaista, Bobe istui syömään, mutta ei saanut lusikallistakaan alas vaan yhtäkkiä alkoi oksentaa hetkeä aikasemmin juomaansa vettä ulos. Sitten hetkeksi istumaan vielä ja kohta tyttö oli jaloillaan ja sano, että olo parani. Kuitenkin oli sen verran voipunut, että otti aamupäiväunet. Mummi antoi mahalääkkeen ja se auttoi myös jonkun verran.

Tästä sitten väiteltiin, mistä koko homma johtui. Jokaisella oli omat mielipiteensä. Me Isi-Tatkon kanssa oltiin varmoja, että ruoka ja mehut, joita laimennetaan all inclusivessa kraanavedellä, olivat suurin syy. Ruoasta lähinnä ehkä hedelmät tms. ei paistetut ovat suurin riski. Näin totesi myös huoneemme siivoaja. Isovanhemmat taas löysivät syitä mm. siitä, että Bobe syö liian yksipuolista ruokaa kotona ja ei kestä sen takia näitä ruokia. Ensimmäinen kysymys: miksi tätä ei ole tapahtunut sinä aikana, kun olemme syöneet turvallista kotiruokaa Stara Zagorassa. Toisekseen kukaan ei voi väittää etteikö meidän lapset söisi monipuolisesti kotona. Sen voin vannoa, ettei monikaan lapsi syö niin paljon kaikkea erilaista kuin nämä tytöt. Monia muitakin syitä etsittiin, ettei tehtäisi samoja "virheitä" uudestaan. Tietenkin tuli mieleen myös aurinko ja merivesi jne.

No illalla selvisi lopulta, mistä tämä koko episodi johtui. Mummi muisteli, että Bobe oli noussut aamulla ja mennyt vessaan juomaan kraanavettä tai hän itse oli unenpöpperöisenä antanut sitä vettä (näin Bobe muistelee). Koska itse olivat niin unisia, niin tapahtumat ovat vähän hämärän peitossa. Mutta syy lienee siinä, sillä Bobe oli herännyt virkeänä ja yhtäkkiä voinut pahoin. Joten teroittakaa lapsille, että KRAANAVETTÄ EI SAA JUODA lomakohteissa.

Pääasia,että lapsi voi hyvin ja pääsi lopulta leikkimään puistoon ja rannalle aurinkoon. Minikin leikki aamulla ja päivällä rannalla. Hänen hiekkafetissi sai kerrankin tyydytystä. Lopulta Isi-Tatko osti pienen altaan, johon haettiin merivettä ja pienikin sai kokea vedessä leikkimisen ilon. Nimittäin aallot on sen verran isoja nyt, ettei Miniä kannata mereen viedä.

Kävimme Isi-Tatkon kanssa yhdessä "uimassa" ja toteamus oli se, että minusta saisi hyvän sketsin, kun yritän """uida""" meressä. Uimataidoissa ei sinänsä ole mitään vikaa, mutta meri ja sen aallot ovat hieman haastava yhdistelmä minun taidoille. Lisäksi tähän räpiköimiseen kuuluu osana laaja valikoima erilaisia ääniä. Ainakin sain treeniä, kun sitä kuntosaliakaan ei hotellista löytynyt.

Illan päälle käveltiin taas kävely- ja rantakadulla. Löydettiin ensimmäiset tuliaisetkin, tuli hyvä mieli :) Minikin pysyi kävelyllä hereillä, kun joka puolella tapahtui koko ajan jotain. Mennessä ja tullessa katseltiin vähän autojen parkkeerauksia. Täällä kun ei ole hotelleilla omia parkkipaikkoja. Siinäpä nähtiin, että meidänkin auto oli loukussa. Very nice.

Kun saatiin Mini nukkumaan ja Bobe jäi leikkimään ukin kanssa puistoon, lähdettiin Isi-Tatkon kanssa vielä istuskelemaan. Ensin katsottiin yksi parhaimmista Albenan hotelleista, olisiko siellä menoa, mutta ei sen kummemmin. Mutta siinä hotellissa oli esimerkki täydellisestä allasalueesta, MUTTA merelle on matkaa. Päädyttiin lopulta istumaan yhteen rantabaariin, joka menee klo 24 kiinni. Kiva kun täällä ei oikeastaan ole sitä känniörvellystä aamun pikkutunneille asti. Sitä jos haluaa, niin kannattaa ottaa suunta kohti noin 10 kilometrin päässä olevaa Kultahietikkoa.

Albena 1 vrk

Herätys oli taas aikaisin Minin toimesta. Minin sisäinen kello on herättänyt kaikki 7 mennessä joka aamu. Aamupalan jälkeen Mini lähti mummin kanssa lenkille ja oli nukahtanut jo ennen puistoon pääsyä. Me muut oltiin rannalla. Isi-Tatko kävi ensin itse meressä uimassa, sitten käytti Boben hyppimässä aalloissa ja sitten vei minut uimaan :D Olen niin epäluuloinen meressä uinnin suhteen (vieläpä puolisokeana), ettei minusta ole siihen ensimmäisillä kerroilla yksin. Aamusta aurinko tutui jo sen verran polttelevalta, että varjossa oli oltava. Bobekin oli vietävä sisälle, koska puistoleikit (auringossa) kiehtoivat eniten ja päivän D-vitamiini annos tuli täyteen. Sainkin lopulta viettää yksinään aikaa rannalla parisen tuntia. Saa hyvinkin olla järki päässä auringon suhteen, sillä joka suunnassa on melko kipeän punaisen näköisiä ihmisiä.

Syöntien jälkeen oli minun vuoro saada lapset nukkumaan (Bobe yritetään saada päiväunille joka toinen päivä). Olihan siinä hommaa, koska Mini oli nukkunut jo ylimääräiset unet. Lopulta itkupotkuraivareiden ja pyörimisten jälkeen me tytöt nukuttiin 2-3 tuntia. Se tarkkoitti sitä, että iltapäivä aurinko oli menetetty, joten illallisen jälkeen suunnattiin Luna Parkiin, jossa on erinäisiä maksullisia laitteita eritoten lapsille. Bobe nautti eniten pomppulinnoista ja hyppimistä sekä kävelyä kertyi lopulta parisen tuntia + hotellin puisto päälle. Bobe sanoi tämän olleen paras päivä ikinä :D Bobella meinasikin päivällä olla vatsa löysällä (ehkä merivettä oli "juotu" liikaa), mutta se ei kyllä vauhdissa näkynyt ja illalla näytti kaikki olevan ok.

Merelle Albenaan

Lähdettiin nyt meidän merikohteeseen Albenaan hotelli Nonaan. Matkasimme kahdella autolla. Mini oli minun ja Isi-Tatkon kanssa, koska piti seurata matkapahoinvoinnin edistymistä. Minille oli annettu homeopaattisia matkapahoinvointilääkkeitä, mutta kun pahimmat mutkat tulivat niin taas sitä mentiin. Onneksi aamupuuro oli syöty jo tunteja aikaisemmin, joten sisältö oli lähinnä vettä ja sitä tuli vain kerran. Ehdin napata suurimmat tuotokset kiinni pyyhkeellä. Loppu päässä oli vielä mutkia, mutta Mini onneksi nukahti ja hetkeä aikaisemmin syöty ruoka pysyi sisällä.

Mummi ja ukki välttämättä halusivat all inclusive-kohteen, joten saatiin ne rannekkeet ranteeseen joita ollaan kaikella tavoin yritetty vältellä. En sano etteikö all inclusive olisi hyvä vaihtoehto, stressitön loma, mutta en ole vielä Bulgariassa kertaakaan vakuuttunut ruoan laadusta tässä vaihtoehdossa. Raskaana ollessa olimme muutama päivä tämän tapaisessa kohteessa ja lopulta uskalsin syödä vain pottuja ja makaronia. Silloin se idea mistä on maksanut ei ihan toimi.

Koska isovanhemmat maksoivat, päädyimme tänne. Toinen vaihtoehto olisi ollut kalliimpi, mutta ehkä yksi tähti enemmän. Täällä on kolme tähteä.

Ehkä voin kertoa oman arviointini täysimääräisesti vasta perjantaina, kun lähdemme. En haluaisi ihan vielä liikoja arvostella. Ensivaikutelmasta voin sanoa, että hieman nyrpistimme nenäämme. Ulkoa päin nämä hotellit näyttävät aika rupsahtaneilta, mutta on näillä ikääkin. Kommunismi vaikutukset nähtävissä. Sisältä ihan ok, kun ajattelee tähtien määrää ja hotellin ikää. Huoneita on rempattu, ettei ihan 70-luvun meininkiä. Saimme väliovelliset huoneet, käytännölistä lasten hoidon kannalta. Lisäksi meillä on merinäköala, joka on yksi parhaimmista asioista.  Henkilökunta tuntuu olevan ystävällistä, suurin osa jopa hymyilee.

Suurin miinus on uima-altaan puuttuminen ja lasten järjestetyn aktiviteetin köyhyys. Näitä kahta asiaa odotin innolla Bobea ajatellen. Uima-altaalle jos haluaa, niin pitää mennä viereiseen hotelliin.

All inclusiveen kuuluu ruoat ja juomat sekä rantatuolit ja varjot. Viimeksi mainitut korvaavat jonkun verran uima-altaan puutetta.

Ehtihän meille ensimmäiselle illallekin tapahtua, kun lokki päätti vetää meidän parvekkeelle lörtsyt. Kohteena oli Isi-Tatkon tuulettumassa ollut t-paita. Liekkö karman laki.

Vinkki viitosena voin heti alkuun sanoa, että normi hotellihuoneet eivät ole kovin kiva paikka pienen liikkuvan lapsen kanssa, jos meinaa oleskella samassa paikassa enemmän kuin pari yötä. Kuitenkin huoneessa tulee oltua normaalia enemmän ja tilat käyvät ahtaaksi sekä epäkäytännöllisiksi. Jos olisin kiinnittänyt enemmän huomiota, kun muu perhe teki varausta, olisin ilmaissut mielipiteeni ennen lopullista päätöstä. Olisin valinnut mieluummin huoneistohotellin, jossa olisi makuuhuone/-huoneet ja ehkä pikku keittonurkkaus. Mutta en ole perehtynyt asiaan tarkemmin, voi olla ettei all inclusivessa ole edes sellaista vaihtoehtoa.

Mutta netti ja vesi toimii ;)